Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)

Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on integratiivinen psykoterapiamuoto, joka yhdistää kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) ja psykodynaamisen psykoterapian elementtejä. Sen tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään, miten hänen elämänsä aikaiset kokemukset, erityisesti varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneet mallit, vaikuttavat nykyisiin ajattelutapoihin, tunteisiin ja käyttäytymiseen.

KAT tarjoaa selkeän ja jäsennellyn hoitoprosessin, jossa asiakkaan kanssa tutkitaan hänen ongelmiaan ja niihin liittyviä toistuvia malleja, jotka voivat olla esteenä hyvinvoinnille. Samalla pyritään löytämään keinoja näiden mallien muuttamiseen.

Keskeiset piirteet

  1. Ymmärryksen lisääminen varhaisista kokemuksista:

    • Terapia tarkastelee, miten menneet kokemukset, erityisesti lapsuuden merkitykselliset ihmissuhteet, ovat muokanneet asiakkaan vuorovaikutustapoja ja käsityksiä itsestä ja muista.
    • Esimerkiksi, jos asiakas on oppinut varhain tukahduttamaan omat tarpeensa miellyttääkseen muita, tämä voi näkyä myöhemmin itsekriittisyytenä tai alistumisena ihmissuhteissa.
  2. Toistuvien käyttäytymismallien tunnistaminen:

    • KAT auttaa asiakasta tunnistamaan toistuvia ja haitallisia ajattelu-, tunne- ja toimintatapoja (ns. vuorovaikutusmalleja), jotka voivat olla tiedostamattomia.
    • Näitä malleja tarkastellaan ja analysoidaan, jotta asiakas ymmärtää, miten ne ovat syntyneet ja miten niitä voi muuttaa.
  3. Yhteistyö ja terapeuttinen suhde:

    • KAT korostaa yhteistyötä terapeutin ja asiakkaan välillä. Terapeuttinen suhde toimii myös peilinä, joka auttaa asiakasta ymmärtämään omia tapojaan olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
  4. Jäsennelty työskentely:

    • Terapian alussa asiakas ja terapeutti tekevät yhdessä analyysin asiakkaan ongelmista ja niitä ylläpitävistä tekijöistä. Tämä analyysi tiivistetään kirjalliseen muotoon, jota kutsutaan muotoiluksi (formulation).
    • Muotoilun avulla asiakas saa konkreettisen käsityksen omista ongelmistaan ja mahdollisista ratkaisutavoista.
  5. Lopetuksen suunnittelu:

    • Terapian loppuvaiheessa keskitytään terapiaprosessin päätökseen ja siihen, miten asiakas voi jatkossa itsenäisesti soveltaa oppimiaan taitoja.

Terapian kesto ja rakenne

KAT on yleensä lyhytkestoinen terapian muoto, joka kestää tyypillisesti 16–24 tapaamista. Terapiaprosessi on jaettu kolmeen vaiheeseen:

  1. Alkuvaihe: Tavoitteiden asettaminen, ongelmien kartoittaminen ja muotoilun laatiminen.
  2. Keskivaihe: Haitallisten mallien tunnistaminen ja niiden työstö käytännönläheisesti.
  3. Lopetusvaihe: Terapiaprosessin yhteenveto, itsenäisen työskentelyn tukeminen ja lopetuksen käsittely.

KAT:n työskentelymenetelmiä

  1. Muotoilun laatiminen:

    • Muotoilussa asiakas ja terapeutti kartoittavat asiakkaan ongelmia ja toistuvia haitallisia malleja. Tämä tiivistetään visuaaliseen muotoon, kuten kaavioon, jota käytetään terapian etenemisen tukena.
  2. Roolinvaihto ja roolikartat:

    • KAT käyttää roolikarttoja, jotka auttavat asiakasta ymmärtämään hänen vuorovaikutusmallejaan eri tilanteissa. Asiakas voi esimerkiksi havaita, että hän asettuu usein ”alistuvan” rooliin, kun hän on tekemisissä autoritaaristen ihmisten kanssa.
  3. Kirjeet terapian aikana:

    • Terapeutti saattaa kirjoittaa asiakkaalle terapeuttisen kirjeen, joka tiivistää terapian keskeisiä oivalluksia ja auttaa asiakasta hahmottamaan prosessiaan selkeämmin.
  4. Itsetarkkailu:

    • Asiakas harjoittelee terapian aikana itsensä havainnointia ja haitallisten mallien tunnistamista arjessa, mikä tukee muutosta.

Hyödyt ja haasteet

Hyödyt:
  • Yhdistää syvällisen analyysin ja käytännönläheiset menetelmät.
  • Sopii monenlaisiin psykologisiin ongelmiin.
  • Korostaa asiakkaan aktiivista roolia terapiaprosessissa.
Haasteet:
  • Voi olla intensiivinen ja vaatia asiakkaalta sitoutumista.
  • Lyhytkestoisuus voi tuntua riittämättömältä vakavampien ongelmien hoidossa.